Päiväkirjanomaisia merkintöjä elämästäni, minun henkilökohtainen terapiani ja tapani käsitellä asioita, joita oli vaikea ymmärtää silloin kun ne tapahtuivat. Jotta oppisin ymmärtämään, unohtamaan ja antamaan anteeksi.

keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Häät mielessä

Kirkko varattu. Saimme haluamamme päivän, mutta ajasta jouduimme hieman tinkimään. Juhlapaikkaa ei voi enää muuttaa ja pitopalvelukin on jo sovittuna.

Hei me mennään naimisiin!

Nyt tuntuu, että haaveesta tulee oikeasti totta. Vielä on miljoona asiaa tehtävänä, mutta onneksi on aikaakin monta kuukautta. Koristeet ja kattaukset ovat minulle toisarvoisia, tärkeintä on seistä alttarilla yhdessä rakkaani kanssa, läheisten ihmisten ympäröimänä.