Pahoinvointi helpottanut, olen saannut hääjärjestelyjä hieman eteenpäin. Kävimme kaasoni kanssa katsomassa morsiuspuku tarjontaa ja se on laaja. Tiedän suunnilleen mitä haluan, omat rajoituksensa suunnitelmiin asettaa kasvava vatsakumpuni, kun en tiedä minkäkokoiseksi se sitten ehtii kasvaa ennen kesäkuuta.
Tein alustavan varauksen erääseen ihanuuteen, sovimme että tulen kuukauden päästä sovittamaan sitä uudestaan ja silloin lyödään kaupat lukkoon ja sovitaan tulevista muutoksista, jotka pukuun toteutetaan häitä edeltävällä viikolla. Käsirahankin maksoin jo, jos puku ei vatsan kanssa sitten sovikaan niin se käy maksusta myös muihin pukuihin.
Varasin myös kampaajan ja kosmetologin, sillä hääpäiväni haluan olla mahdollisimman kaunis, en luota omiin taitoihini saada aikaan kyynelten kestävä meikki ja kampaus, joka on mahdollisimman freesi vielä illasta.
Luulin tuntevani ensimmäiset liikkeet, mutta taitaa olla vielä liian aikaista.
Päiväkirjanomaisia merkintöjä elämästäni, minun henkilökohtainen terapiani ja tapani käsitellä asioita, joita oli vaikea ymmärtää silloin kun ne tapahtuivat. Jotta oppisin ymmärtämään, unohtamaan ja antamaan anteeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti