Kävin koemeikissä ja -kampauksessa, voi miten minusta tuleekaan upea ilmestys. Esitin jo jokin aika sitten toiveen kaasolleni, että polttareita ei vietetä tai jos vietetään niin hyvin rauhallisissa merkeissä raskauteni takia.
Sain sitten mitä halusin eli hyvin rauhalliset polttari lähesimpien ystävieni kanssa, ensin morsiussaunaa ja sitten syömään kaupungille, kotona olin jo ennen iltauutisia. Päivä oli aivan ihana, itku oli herkässä liikutuksesta moneen otteeseen. Voi miten ihanilla ystävillä minua onkaan siunattu!
Pitopalvelumme yllätti kertomalla, että pöytäkoristeet ja kukat tulevat heiltä samalla hinnalla, jos vaan valmiit ehdotukset kelpaavat. Itseasiassa tiesin, että kukat voi tilata heidän kauttaan ja siihen olin varautunutkin, mutta luulin että niistä maksetaan erikseen. Vielä pitää printata menu- ja paikkakortit ja nikkaroida opasteet.
Esteettömyystodistuskin on nyt tilattu, enää meitä ei pidättele mikään.
Kaikenlaisia pelkoja ja kuvitelmia olen päähäni saannut, mutta minua on rauhoiteltu että se kuuluu viime hetken hääpaniikkiin. Sitoutuminen pelottaa? Nyt en vain tiedä luottaako omana intuitioon vai toisten puheisiin... mutta en kai voi tässä vaiheessa alkaa epäröimään?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti