Päiväkirjanomaisia merkintöjä elämästäni, minun henkilökohtainen terapiani ja tapani käsitellä asioita, joita oli vaikea ymmärtää silloin kun ne tapahtuivat. Jotta oppisin ymmärtämään, unohtamaan ja antamaan anteeksi.

torstai 25. joulukuuta 2008

rauhaisa joulu

Yhteinen joulunvietto suvun kanssa, lasten riemua katsellessani tunnen todella toiveideni toteutuneen. Minä olen saannut perheen, läheisiä ja rakkaita ihmisiä ympärilleni. Minä sain omakseni miehen, jota rakastan ja joka rakastaa minua. Lapseni on saannut sisaruksen, jota me mieheni kanssa niin kauan kaipasimme ja toivoimme. Meidän perhe on tässä, me olemme onnellisia yhdessä.

Jouluyönä ilman on kuulas, katselen parvekkeella tähtiä pikkupakkasessa. Ilma tuoksuu raikkaalta, sisällä palaa kynttilät. Tässä hetkessä on taikaa, toiveet todella käyvät toteen.

Ensi vuodeksi toivon itselleni sisäistä rauhaa ja tyyneyttä, jotta en hätkyilisi pienistä enkä epäilisi miestäni turhasta.

Ei kommentteja: