Uusi Vuosi

Uudeksi vuodeksi meidät oli kutsuttu kaksiin juhliin. Toiset oli perhetuttujen luona, ohjelmassa hyvää ruokaa ja lapsiystävällistä seuraa, rakettien katselua inhimilliseen aikaan ja yöksi omaan kotiin nukkumaan. Toiset taas miehen sinkkukaverin luona, hyvän ruoan sijasta paljon viinaa ja epämääräisiä tuttavia, ilotulitus puolilta öin ja jatkot läheisessä baarissa. Valitsimme ensimmäiset.

Kaksi tuntia ennen lähtöä lapsi alkoi oksentaa.

Päätimme jäädä koko perhe kotiin. Ilta meni kuumeista potilasta hoivatessa ja jälkiä siivotessa. Ikkunasta katsoimme naapurin nuorten lähettämiä raketteja, seurasimme tv:stä jotain mitäänsanomatonta elokuvaa. Söimme miehen kanssa vuorotellen keittiössä nakkeja ja perunasalaattia, toisen kiidättäessä oksentavaa potilasta vessaan ja takaisin sohvalle. Lopulta lapsi uuvahti, kannoimme nukkuvan pienokaisen vanhempien parivuoteeseen. Vauva jaksoi seurustella hetken kauemmin, nauttien vanhempiensa jakamattomasta huomiosta, kunnes hänkin nukkui syliini torkkupeiton alle.

Mies korkkasi illan ensimmäisen oluen, kysyi otanko minäkin. Tunsin itseni niin väsyneeksi, olkoon uusi vuosi, minä haluan vain suihkuun ja nukkumaan. Mies pohti vieläkö voisi lähteä perhetuttujen luokse vai joko sielläkin on hiljennytty yötä vasten. Ehdotin, että ehkä hän haluaisi sinne toisiin bileisiin, siellä ainakin olisi menoa vielä moneksi tunniksi? Kyllä me täällä sen aikaa pärjäämme.

Hetken harkittuaan mies vaihtoi menovaatteet päälle, haki kaapista lisää kaljaa ja poistui vuoden viimeisen yön kirpeyteen. Minä käperryin tyytyväisenä lasteni väliin parivuoteeseen ja toivon, ettei yöstä tulisi kovin levoton. Vuoden vaihtumineen oli vielä reilu tunti aikaa, saisinko nukuttua yhtään ennen ilotulituksen alkua?

Havahduin viisi tuntia myöhemmin vauvan hamutessa rinnalle. Hetken ihmettelin hiljaisuutta, olimmeko me todella nukkuneet yli rakettien ja metelin? Imetin raukeana vauvaa, isompi lapsi nukkui tyynen rauhallisena vieressäni. Heräsimme uudestaan vasta aamulla oven kolahdukseen. Olin yllättynyt, sillä ei ole mieheni tapaista kotiutua vasta aamusta. Mies oli siinä kunnossa, ettei nyt ollut keskustelun aika. Aikansa pesuhuoneessa vettä valutettuaan hän kömpi vuoteeseen peittojen alle ja nukkui pitkälle iltapäivään.

Sillä välin minä hoidin lapset ja tein kotitöitä. Pesin pyykkiä ja laitoin ruokaa taudista toipuvalle lapselle. Nukutin vauvan parvekkeelle. Pääni sisällä kävin kiivasta väittelyä siitä, onko oikein tarkistaa miehen taskut ja puhelin vai tarvitaanko nyt vain sitä luottamusta, jota olen luvannut miehelleni.

Lopulta tunteet voittivat järjen ja tarkistin miehen puhelut.

22:38 soitettu Hänelle, puhelun kesto 2min

23:04 soitettu Hänelle, puhelun kesto 8min

23:53 soitettu Hänelle, puhelun kesto 10sek